Historiaa
Lapsuudestaan saakka alueella kasvaneiden Raili Mäntysen (os. Greijus), Veikko Myyryn ja Mauno
Toivosen haastattelujen sekä vanhojen asiakirjojen pohjalta koonnut Susanna Hemming. Tietojen keräämisessä
on mukana ollut Sirkka Härmävaara. Myös muutamat muut henkilöt edellä mainittujen lisäksi ovat kertoneet
muistikuviaan.
Lainelan yksityistie
Lainelan yksityistien tiekunta perustettiin 25.9.1973, mutta ensisanat alueen historiaan kirjoitettiin jo vuoden
1915 tienoilla, kun Evert ja Ida Stenbergin kasvattitytär Jenny rakensi miehensä Otto
Greijuksen kanssa itselleen talon nykyiselle Pannukarintielle.
Autoja ei liikenteessä silloin vielä ollut ja alkuun talolle kuljettiin jalkaisin kapeaa lehmipolkua pitkin.
Pienikokoinen Jenny Greijus kuljetti tilaltaan maitoa kärryjä tai vesikelkkaa vetäen usean kilometrin matkan aina
nykyiselle Niemelänkujalle saakka. Myöhemmin Greijuksen tien nimellä kulkeva polku muutettiin puun kuljetuksen
tarpeita vastaavaksi hevoskärry-/rekitieksi.
Lehmipolusta autotieksi
1930-luvulla Otto Greijus rakensi poikansa Pentin kanssa kapean ajotien, mitä pitkin pääsi jo liikkumaan
autolla. Kulku ei tosin ollut mahdollista kuin vain aivan pienellä autolla eikä autolla päässyt ajamaan vielä ihan
perille asti.
1930-luvun alussa Jenny Greijuksen sisar Ellen Myyry rakensi miehensä Viljamin kanssa talon nykyisen
Lainelantien varteen. Samoihin aikoihin nousi lähistölle myös alkuun ympärivuotisessa käytössä ollut Jaakkolan
talo, mikä muuttui 1940-luvulla huvilakäyttöön.
Hevossaaressa oli ollut asutusta ja saha jo paljon aiemmin. Tiettävästi Malakias Toivonen rakensi joskus
1900-luvun alkupuolella Hevossaaren ensimmäisen vakituisessa asuinkäytössä olleen talon, jonka asukkaat käyttivät
nykyistä Lainelantietä tullessaan mantereen puolelle. Saaresta kuljettiin Greijuksen tielle Myyryn ja Jensenin tonttien läpi. Huvila-asutusta
saareen alkoi nousta pian sotien jälkeen.
Lapset kulkivat noin viiden kilometrin päässä Heinlahden kylällä, nykyisen Alatien varrella sijaitsevaan kouluun
useimmiten jalan. Lumettomaan aikaan käveltiin osin metsässä kulkevia oikopolkuja pitkin ja talvella mentiin
mahdollisuuksien mukaan suksilla tai potkurilla jään poikki tai reenjalasten tekemiä uria hyväksi käyttäen.
Huvila-asutus ja autoilu lisääntyvät
1950-luvun puolivälissä Greijuksen poikien lähtiessä työelämään, tuli tarve muuttaa tie ihan "oikeaksi autotieksi".
Myös huvila-asutusta alkoi nousta ensin nykyiselle Lainelantielle ja vuosien 1959-60 vaiheessa rakennettiin
ensimmäiset huvilat nykyiselle Pannukarintielle, kun ystävykset Erkki Lindroos ja Osmo "Ossi" Hukkanen
löysivät sieltä mieleisensä mökkipalstat.
Vielä 1960-luvun alussa piti Lindroosien huvilalle ajaa Otto ja Jenny Greijuksen sekä viereisen Greijuksen suvun
pihan läpi, mistä seurasi tietysti ajan myötä ongelmia. Lopulta tie siirrettiin kulkemaan mahdollisimman ylös
Greijuksen navetan yläpuolelle - nykyiselle paikalleen.
Otto Greijus peri uusilta tienkäyttäjiltä korvauksena 1700 mk ja alkuun tiestä huolehti seitsemän tasaveroista
osakasta. Huvila-asutuksen jatkuvasti lisääntyessä Heinlahden kylän etelärannalle ja Hevossaareen, kasvoi Greijuksen
tien käyttö monin verroin. Tien kunnossapitovelvollisuus ja käyttöoikeus olivat järjestämättä eikä yksityisillä
järjestely-yrityksillä tahdottu saada sopua aikaan. 1960-luvun lopulle tultaessa alkoi olla selvää, että jotain oli
tehtävä.
Tietoimitus
Nimismies Veikko Luhtanen laati Siltakylässä 24.4.1970 päivätyn kirjeen, missä maanviljelijät Väinö
Myyry sekä Helge Stenberg anovat kunnioittavasti Maanmittauskonttoria määräämään toimitusinsinöörin
suorittamaan tietoimitusta Heinlahden kylässä osittain jo olevalle Greijuksen tieksi kutsutulle yksityiselle tielle.
Samaa toimitusta oli anottu jo noin vuosi aiemmin rouva Anja Ollikaisen toimesta.
Maanmittausinsinööri Einar Tuhkusen tekemä yksityisistä teistä annetun lain ja asetuksen mukainen tietoimitus
aloitettiin 8.7.1970 Eero Waaramaan kesäasunnolla pidetyllä kokouksella.
Lainelan yksityistien tiekunta perustettiin 25.9.1973 Pyhtään Motellilla
Toimitusta jatkettiin Pyhtään Motellilla 25.9.1973 pidetyssä kokouksessa, missä päätettiin myös perustaa tiekunta
toimituksenalaiselle tielle sekä kolmijäseninen hoitokunta asioiden hoitamista varten.
Ensimmäiseen hoitokuntaan tieosakkaat valitsivat yksimielisesti puheenjohtajaksi Osmo Hukkasen, varapuheenjohtajaksi
Väinö Myyryn, jäseneksi Reino Greijuksen sekä varajäseniksi Pauli Toivosen ja Helge Stenbergin. Tien
nimeksi määrättiin Lainelan yksityistie.
Tieoikeuden sai 21 osakasta ja maarekisteriin Lainelan yksityistie merkittiin 27.5.1974.
|
Tieosakkaiden kertomaa
- Pannukarintie
|